Viime viikolla kuultiin, että Suomen Big Brother nähdään myös tänä vuonna. On juhlavuoden aika, sillä syksyllä käynnistyy peräti kymmenes BB-kausi Suomessa.
Big Brother on kituuttanut kohti hidasta kuolemaa viime vuosina - tai ainakin siltä se on näyttänyt. Lopun ajan merkkejä oli nähtävissä viime syksyn Julkkis-BB:ssä, joka oli jopa Suomen BB:n tasolla aikamoinen riman alitus. Nykyisen taloudellisen tilanteen huomioon ottaen moni ei enää uskonut BB:n jatkoon.
Onko paluussa mitään järkeä, kun BB on mennyt koko ajan huonompaan suuntaan? Kritikki tuotantoa kohtaan on ollut vuosi vuodelta pahempaa ja samalla katsojaluvut ovat laskeneet. Asukasvalinnat ovat olleet pääosin heikkoja, eikä tilanteeseen tullut poikkeusta julkkisversiossa. Ketään oikeaa suomalaisjulkkista ei saatu ohjelmaan.
Rohkeaa olisi olettaa, että Suomen BB "kymppisynttäreiden" kunniaksi pistettäisiin parasta pöytään, mutta pelkään pahinta. Kovaa luottoa tuotannon toimiin ei ole, vaikka palkintosummaa onkin ensi kertaa nostettu. Tämä saattaa ollakin se ainoa konkreettinen muutos, joka näkyy. Toivottavasti ei, mutta näin pahoin pelkään.
Sinänsä voittopotin nostaminen 50 000 eurosta 100 000 euroon on hyvä asia. Yksi tavoitteista tälle on, että isommalla voittopotilla saataisiin parempia asukkaita taloon. Se jää nähtäväksi. Voittopotin nostaminen on ainakin helpoin ja vähiten työtä vaativa toimenpide ohjelman mielenkiinnon nostamiseksi. Muuhun sitten tarvittaisiinkin hyviä ideoita ja työntekoa, joka on jäänyt valitettavan vähiin BB-tuotannossa.
Olisin ilomielin väärässä, kun kaikella todennäköisyydellä seuraan ensi syksynä BB:tä kaikista mahdollisista välineistä. Big Brotherin tekijät eivät ole valitettavasti antaneet aihetta positiivisempaan ajatteluun. Hampaiden kiristämiseksihän se saattaa taas mennä etenkin, jos asukasmateriaali osoittautuu huonoksi.
Suuret puheet, pienet näytöt ovat olleet BB-tuotannon tavaramerkkejä Suomessa. Nyt luvataan rankempaa kautta, rankkoja tehtäviä ja luovuttajia asukkaissa ei suvaita. Suomen BB on elänyt negatiivisuuden kautta, jota on oikein ruokittu tuotannon taholta. Malliesimerkki tällaisesta oli yltiönegatiivinen kausi 2012. Olisi toivottavaa, ettei rankkuus tarkoita pelkkää riitojen lietsomista ja suoranaista kiusaamista asukkaiden välillä.
Rankkuus voidaan toteuttaa nokkelasti suunnitelluilla ja toteutetuilla tehtävillä ilman, että ilmapiiri muuttuu ahdistavaksi. Valitettavasti suomalaistuotannolla tästä ei ole kovin vahvoja näyttöjä. Syksyllä saadaan nähdä, onnistuuko vihdoin tuotanto ennakko-odotuksiin nähden positiivisesti vai jatketaanko vanhalla "hyvällä" linjalla.
