Mielenkiintoisin Monacon GP vuosiin on takana, eikä todellakaan mitenkään suomalaisia mairitteleva. Sade sai aikaan sen, että tapahtumia riitti lähes koko kisan ajaksi, eikä romulta vältytty.
Yllättävän vähän alun sadekeli kuitenkin vaikutti kisan kulkuun. Oletin, että hässäkkää tulee vuoden 1996 Monacon kisan malliin, mutta olin väärässä. Etenkin kisan lähtö sujui ilman suuria haavereita, vaikka myöhemmin kisassa niitä nähtiinkin ihan tarpeeksi. Liian suuri merkitys säällä ei kuitenkaan ollut, eikä kisasta tullut "lottoarvontaa", mikä oli tärkeintä. Toki täytyy sanoa, Lewis Hamiltonilla kävi tuuri kaiteisiin osumisensa kanssa, joka mahdollisti taktiikan muuttamisen. Sen lisäksi Hamilton sai vielä letkan kiinni pian kolarinsa jälkeen tulleen turva-autoepisodin ansiosta. On kuitenkin muistettava, että britti otti täysin ansaitun voiton ruhtinaskunnan kaduilla.
Sitten tähän suomalaisittain Monacon kuumimpaan puheenaiheeseen, Kimi Räikköseen. Karmea määrä virheitä, joka huipentui peräänajoon huikean kisan ajaneeseen Adrian Sutiliin. Kovin oli tahmeaa maailmanmestarin meno, eikä otetta autoon ja olosuhteisiin tuntunut millään löytyvän. Mikä sitten oli taustalla, jäänee meille faneille ainakin ikuiseksi arvoitukseksi. Toivottavasti sentään Ferrarilla tiedetään, missä meni mönkään (siis kuskin lisäksi tietysti).
Helpoin tie päästä parempaan suoritukseen on karsia tyhmät virheet pois. Ferrarin osalta lähtöruudukon rengassähläys olisi ollut helposti vältettävissä, jos mekaanikot olisivat olleet tilanteen tasalla. Taktisella puolella Ferrarin puolella olisi myös oltava hereillä, sillä Felipe Massan mahdollinen voitto kariutui pitkälti Ferrarin väärään taktiikkavalintaan.
Räikkösen olisi puolestaan keskityttävä suorituksiinsa etenkin turva-autojen poistumisen jälkeen, missä suomalaisella on ennenkin ollut ongelmia. Se, miksi renkaat eivät istuneet Monacon kapeille kaduille, on varmaankin vaikeampi pähkinä purtavaksi ja ehkä säälläkin oli joku rooli tässä. Toinen asia Räikkösen kohdalta, mikä olisi parannuttava, olisi aika-ajot. Vaikka suomalainen kärsikin niukan tappion tallitoverilleen Monacossa, on hän liian usein jäänyt Massan jalkoihin nimenomaan aika-ajoissa. Kisaan saisi paremmat lähtökohdat, jos Räikkönen olisi Massan edellä, joka jo yleensä tietää vähintään eturivin lähtöpaikkaa.
Mitään ei ole kuitenkaan menetetty, sillä MM-taistelu on kenties tasaisempi kuin koskaan tähän aikaan kaudesta. MM-taistelun suunta ratkeaa kesän aikana, jolloin on jaossa kymmeniä MM-pisteitä, mutta viime vuodesta viisastuneena, kirvestä ei kenenkään kannata heittää kaivoon ennen kuin matemaattiset mahdollisuudet mestaruuteen ovat menneet. Totuuden nimessä on myös muistettava, että Monaco ei kerro koko totuutta voimasuhteista ja parempaa osviittaa tallien vauhdista saadaan jo Kanadasta. Uskoisin kuitenkin, että Ferrari, McLaren ja BMW-Sauber ovat lähellä toisiaan tällä hetkellä.
Mitä tulee tämän kauden suomalaiseen epäonnensoturiin, Heikki Kovalaiseen, on uskomatonta, että hänen kisansa meni jo heti alkuunsa pieleen. Ratin elektroniikka teki tällä kertaa temput ja edes sateinen Monaco ei pystynyt paikkaamaan tilannetta. Pikku hiljaa alkavat erilaiset salaliittoteoriat nostamaan päätään Hamiltonin suosimisesta. McLaren tietysti vakuuttaa tasapuolisuutta, mutta muutkin, kun suomalaiset ihmettelevät Kovalaisen epäonnea ja aika-ajojen bensataktiikoita.
Monacon kunniamaininta täytyy jakaa ehdottomasti Sutilille, joka oli kiinni hyvässä pistesijassa ennen Räikkösen päälleajoa. Kenties Force Indian kauden ainoa mahdollisuus kerätä pisteitä katosi samalla lailla kuin Räikkösen etusiiven kappaleet Monacon asfaltille. Valitettavasti autourheilu on tällaista toisinaan. Se lohtu Sutililla kuitenkin on, että saksalaisen hyvät esitykset huonoissa olosuhteissa Monacossa varmasti huomattiin ja sillä pystyi paikkaamaan alkukauden heikkoja suorituksia. Kenties Monacon esitys varmisti Sutilin kuskipaikan Force Indialle loppukaudeksi ja potkuhuhut vaimenevat.
Formuloiden kesäkausi käynnistyy Kanadasta ja ehkäpä hetkellinen maisemanvaihdos on hyväksi, kun F1 matkustaa Pohjois-Amerikkaan hieman pienemmässä mittakaavassa kuin Euroopassa. Kanada on Monacon lailla arvaamaton, koska kaiteet ovat lähellä rataa ja kolarit ja turva-autot ovat Montrealin radalla tuttuja. Sentään Kanadassa ajetaan oikealla moottoriradalla, mutta mielenkiinnolla jäädään odottamaan kauden ainoaa Pohjois-Amerikan kisaa.