Sunnuntaina ajettu Formula 1:n Monacon GP oli tapahtumiltaan köyhä, eikä kisassa ei suuria lähdön jälkeen tapahtunut. Tämän vuoden Monacon GP:tä kritisoitiin niin kuskien kuin fanienkin puolelta.
Vitsikkäästi voi todeta, että lääkäri voisi määrätä univaikeuksiin kaksi tuntia Monacon GP:n seuraamista, niin tulisi varma uni. Kommentteja Monacon GP:n tapahtumista luettuani moni oli sitä mieltä, että Monaco oli varsin unettava kokemus ja Mercedeksen Lewis Hamilton totesi kisan jälkeisessä haastattelussa, että katsojana hän todennäköisesti olisi nukahtanut kesken kisan. Myös Ferrarin Kimi Räikkönen totesi kisan yksiselitteisesti tylsäksi ja kuvaavaa oli myös Hamiltonin tallitoveri Valtteri Bottaksen haukottelu C Moren haastattelussa.
On helppo yhtyä kommentteihin, että Monacossa nähtiin yksi tylsimmistä ruhtinaskunnan radalla ajetuista kilpailuista. Startin jälkeen kärjessä ajettiin jonossa kuin köyhän talon porsaat, eikä varikkokäynnit tehneet muutoksia viiden kärjen järjestykseen. Maalintulojärjestyksen sementoi Monacon ohitusvaikeudet ja se, ettei esimerkiksi Ferrari osannut taktikoida Räikköstä Hamiltonin edelle aikaistamalla suomalaisen pysähdystä muutamalla kierroksella.
Ainoat ohitukset nähtiin, kun harjoituksissa tunaroinut Red Bullin Max Verstappen teki nousua sekuntikaupalla hitaammista autoista, mutta Verstappeninkin nousu pysähtyi hänen päästyään kymmenen kärkeen. Ohitukset Monacossa vaativat siis selkeästi nopeamman auton tai virheen edellä ajavalta, joita ei sunnuntaina kuitenkaan nähty. Toinen tapa päästä ohi olivat tallimääräykset, kuten Renault toimi tai Mercedeksen tapa ohjeistaa Force Indiaa, joka käyttää Mercedeksen moottoreita ja heidän kuljettajanaan on Mercedes-kasvatti Esteban Ocon.
Pääsyy ohitusten vähäisyyteen oli Monacon rataprofiili, jossa pystyi jopa osittain rikkinäisellä autolla pitämään muut autot takanaan. Kysykää vaikka Red Bullin Daniel Ricciardolta, jolla oli vain kuusi vaihdetta kahdeksasta käytössään, koska rikkoutuneen MGU-K:n takia tehot eivät riittäneet kuudetta vaihdetta isommalle vaihteelle. Kun Ricciardoa saalistanut Ferrarin Sebastian Vettel ei päässyt australialaisesta ohitse, muut saavuttivat kärkikaksikon ja hekin huomasivat ohittamisen vaikeuden.
Kisan loppu olikin sitten renkaiden säästelyä, sillä kukaan ei halunnut enää varikkokäynnille, sillä se olisi tiputtanut kärkiryhmän viimeiseksi ja ohittaminen olisi vain kaukainen haave. Miljoonat tv-katsojat saivat nähdäkseen puoliteholla ajaneet F1-kuskit ja lopulta kärkiryhmään liittyi lopulta myös alkukisasta kauemmaksi pudonneita kuljettajia. Kaukana ei ollut, ettei jopa viimeisestä ruudusta yhdeksänneksi noussut Verstappen ollut myös samassa letkassa.
On muistettava, että Monaco ei ole koskaan ollut mikään ohitussirkus, mutta tämänvuotinen kisa kärjisti Formula 1:n ohitusongelmat pahimmilleen. Ohituksia helpottavat uudet säännöt eivät tule hetkeäkään liian aikaisin, mutta en aikaisempien sääntömuutosten tuomien kokemusten perusteella pidättäisi hengitystäni ohitusten runsaan lisääntymisen puolesta. Aikaisemminkin on tehty sääntömuutoksia, joiden piti helpottaa ohituksia, mutta tallien viisaat insinöörit ovat aina keksineet lääkkeet, joilla vähintään neutralisoidaan muutosten vaikutukset. Puhumattakaan siitä, että Monacossa saataisiin tasavertaisilla autoilla tehtyä keskinäisiä ohituksia edes muutamia.
No, ainakin univaikeuksista kärsivät kiittävät, jos sääntömuutokset eivät pure taaskaan.
