Formula 1:n rangaistukset on täysin järjettömiä. Annetaan päättömän pituisia lähtöruuturangaistuksia, joita ei pysty kärsimään. Pysyvätköhän Charlie Whiting ja kumppanit omien tuomioidensa perässä?

Italian GP:n viikonloppuna jaettiin jälleen noin 168 ruudun verran lähtöruuturangaistuksia. Pari viikkoa aiemmin Belgiassa päästiin kutakuinkin samaan. Yksittäisen ennätyksen teki McLaren, kun Spassa napsahti pelkästään brittitallille toista sataa ruutua lähtöruuturangaistuksia.

Vitsiniekat sanoivat, että Belgiaan McLarenin olisi pitänyt startata Unkarin Hungaroringiltä, edellisestä kisasta siis. Nyt voisi samaa tarjota Red Bullin Daniel Ricciardolle, jolle tuli sunnuntain kisaa 50 lähtöruutua "kakkua".

Tässä ei ole mitään järkeä, etenkään, kun ne eivät ole kuskin syytä. Katsojat eivät käsitä ja kuljettajiltakin motivaatio varmasti kärsii, kun aika-ajoissa vain ajellaan, kun tiedetään, ettei sillä ole mitään vaikutusta lähtöruudukkoon. FIA:n pitäisi nyt tarkasti miettiä, mitä tehdä moottorisääntöjen ja etenkin niistä langetettavien rangaistusten kanssa. Kymmenien ja satojen ruutujen lähtöruuturangaistukset eivät ole mistään kotoisin.

Lähtöruutujen hahmottaminen kisaan on hyvin vaikeaa ja taitavat tallit ja kuljettajatkin tietää, mikä se lopullinen lähtöjärjestys on, vasta ajaessa lähtöruutuun. Nytkin on tarjolla ristiriitaista tietoa lähtöruuturangaistuksista, kun FIA:n eri dokumenteissa on eri tietoa. Mahtaa olla rankkujen laskeminen ja lopullisten lähtöruutujen määrittäminen vaikeaa myös Whitingin poppoolle.

"Tarttis tehdä jotakin", on eräskin viisas sanonut.